Tuloverotus
Toiminimiyrittäjän tuloksesta maksettava vero perustuu jaettavaan yritystuloon, joka lasketaan seuraavasti:
Tilikauden jaettava yritystulo = tilikauden tulot – tilikauden kulut – aikaisempien vuosien tappiot.
Toiminimiyrittäjä ei saa varsinaista palkkaa, vaan yrittäjä voi nostaa yrityksestään rahaa yksityisottoina. Yksityisotot ovat yrittäjän ”palkka” ja niitä voi tehdä vapaasti niin usein kuin haluaa tilikauden aikana. Yksityisotot eivät myöskään vaikuta yrittäjän verotukseen vaan verot maksetaan tilikauden tuloksen perusteella yllä olevan laskukaavan mukaisesti, nosti rahaa yrityksestä ulos tai ei. Toiminimen verotus tapahtuu ennakkoverojen kautta, joten yrittäjän on osattava varautua veronmaksuun. Aloittavan yrittäjän kohdalla ennakkoverojen määrä perustuu yrittäjän arvioon. Myöhemmin ne määräytyvät aina edellisen vuoden tuloksen perusteella. Ennakkoveroihin voi hakea muutosta tilikauden tuloksen tarkentuessa. Mikäli vuoden lopussa ei ole maksettu tarpeeksi veroja, täytyy maksaa ennakontäydennysmaksua tai verotuksen vahvistumisen jälkeen korollista jäännösveroa.
Yritystulo verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona jaettuna ansiotulo- ja pääomatulo-osuuksiin. Tilikauden jaettavasta yritystuloksesta pääomatulo-osuudeksi katsotaan oletuksena 20 prosentin vuotuinen tuotto laskettuna edellisen vuoden nettovarallisuudesta. Ensimmäisenä toimintavuotena nettovarallisuus lasketaan ensimmäisen tilikauden päättymishetken mukaan. Nettovarallisuus laskentaan vähentämällä yritystoiminnan varoista velat ja lisäämällä 30 prosenttia työntekijöille maksetuista palkoista. Näin laskettu pääomatulo-osuus verotetaan 30 prosentin verokannan mukaan 30 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta pääomatulojen veroprosentti on 34. Ansiotulo-osuus verotetaan tuloveroasteikon mukaisesti, huomioiden myös mahdolliset muualta kuin toiminimestä saadut ansiotulot. Yrittäjä voi kuitenkin vaatia pääomatuloveron alaisen osuuden laskettavaksi 10 tai 0 prosenttiin. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa koko yritystulo verotetaan kokonaan ansiotulona. Tämä on kannattavin vaihtoehto yritystulon ollessa pieni, ja mikäli ansiotuloja ei ole merkittävästi muualta. Me Actorassa laskemme yrittäjän kannalta kannattavimman vaihtoehdon veroilmoitusta jätettäessä, joten toiminimiyrittäjän ei tarvitse pohtia, mikä on hänen kannaltaan järkevin pääomatulo-osuus valittavaksi.
Arvonlisäverotus
Toinen keskeinen osa toiminimiyrittäjän verotusta on arvonlisäverotus. Arvonlisäverovelvollisuus koskee kaikkia toiminimiyrittäjiä, joiden vuotuinen liikevaihto on vähintään 10 000 euroa. Tämä tarkoittaa, että toiminimi ilmoitetaan arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja hoidetaan alv-ilmoitukset. Arvonlisäveron verokausi on pääsääntöisesti kalenterikuukausi. Tällöin arvonlisäveroilmoitus annetaan ja maksu suoritetaan kuukausittain. Liikevaihdon ollessa enintään 100 000 euroa on mahdollista ilmoitus antaa ja maksu suorittaa neljännesvuosittain. Liikevaihdon ollessa enintään 30 000 euroa voidaan nämä tehdä kalenterivuosittain.
Verovelvollinen, jonka tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa, voi saada tilikauden päätyttyä ns. alarajahuojennuksen. Jos liikevaihto on enintään 10 000 euroa, verovelvollinen voi saada huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän veron. Jos liikevaihto on vähintään 10 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, verovelvollinen voi saada osittaisen huojennuksen tilittämästään arvonlisäverosta. Hoidamme tilitoimistossa alarajahuojennuksen hakemisen asiakkaan puolesta automaattisesti.
Lopuksi
Muihin toiminimiyrittäjän verotukseen olennaisesti liittyviin asioihin, kuten nettovarallisuuteen, vähennyskelpoisiin kuluihin, kilometrikorvauksiin ja päivärahoihin sekä yrittäjävähennykseen palataan blogin myöhemmissä kirjoituksissa. Toki, jos sinulla on toiminimiyrittäjän kirjanpitoon tai verotukseen liittyvä ongelma tai ihan vain jokin muu kysymys, niin autamme mielellämme.
